Syyskuinen aurinkoinen perjantai.. juuri sellainen päivä kuin voisi kuvitella opettajien kiireen vilkkaan karkaavan koulupäivän jälkeen viikonlopun viettoon nauttimaan syksyn viimeisistä lämpimistä aja aurinkoisista päivistä. Niinhän sitä luulisi, totuus on kuitenkin toisenlainen. Kello 14.30 tuona edellä kuvattuna perjantaina käy Espoon Suvelassa Kirstin koulun ohi tiuhaan, sisään lappaa opettajaa toisensa jälkeen. Mitä he ovat tulossa perjantai-iltapäivänä tekemään? Osallistumaan kolmen tunnin pituiseen Varga-Neményi-menetelmän 4. luokan historialliseen koulutukseen, sillä aiemmin ei Suomessa suomalaisvoimin ole 4. luokkaa koulutettu! Lähes 30 innokasta vanettajaa saapuu paikalle kuulemaan, mitä kivaa 4. luokalla oikein päästään tekemään.
Koulutuksen aluksi pähkäilimme ratkaisumalleja 4. luokan sanallisiin tehtäviin. Vilkas keskustelu heräsi erilaisista malleista piirtää kuvia tehtävistä. Millaisia kuvia meidän pitäisi opettaa oppilaat piirtämään? Millainen kuva on selkein?
"Jennin luokka lähti pyöräretkelle ensimmäisenä päivänä päivänä he pyöräilivät 36 km. Kahtena seuraavana päivänä Jennin luokka pyöräili yhtä pitkän matkan. Yhteensä kolmen päivän aikana pyöräiltiin 142 km. Kuinka pitkä matka pyöräiltiin toisena ja kolmantena päivänä?"
4. luokan sanalliset tehtävät ovat yllättävän haastavia, oppilaan pitää oikeasti ymmärtää mitä tehtävässä kysytään. Tehtäviä ei voi ratkaista vain bongaamalla tehtävässä esitetyt luvut ja laskemalla ne yhteen tai vähentämällä ne toisistaan. Erinomaisia tehtäviä kaiken kaikkiaan neljännen luokan materiaalissa, osa kyllä niin haastavia, että Kirstin koulussa, jossa meillä on paljon S2-oppilaita eivät oppilaat osaa tehtäviä itsenäisesti tehdä. Toisaalta on hyvä muistaa, että vaikka neljännella luokalla lasten itsenäinen tekeminen jo lisääntyy verrattuna alkuopetukseen, on meidän edelleen keskusteltava ja havainnoitava asioita yhdessä. Keneltä muulta oppilaat saisivat mallin siitä kuinka matematiikkaa puhutaan ja kuinka matematiikkaa piirretään kuin opettajalta?
Keskustelua olisi sanallisista tehtävistä jatkunut ties kuinka pitkään, mutta koulutuksessa oli toinenkin teema, nimittäin mittaaminen. Sitä pitäisi edelleen 4. luokalla ahkerasti jatkaa ja tehdä mittaamisesta havaintoja. Opettajat pääsivätkin kokeilemaan koulutuksessa erästä 4. luokan alkusyksyn tehtävää.
Tehtävänä oli mitata massaa. Kuinka paljon 1 dl riisiä painaa? Entä 1 dl muroja tai 1 dl herneitä? Kuinka paljon on 100 g riisiä? Tai 100 g muroja? Entä herneitä? Taas alkoi kuhina ja joka puolella mitattiin. Käytössä olivat sekä tasapaino vaa´at, joissa punnuksina käytettiin mittatarkkoja VaNe-värisauvoja (tiesithän, että VaNe-värisauvojen valkoinen kuutiosenttimetri painaa 1 g, vaaleanpunainen sauva 2 g, oranssi sauva 10 g jne.?) että digitaalivaa´at, joita oppilaiden on myös hyvä vähitellen oppia käyttämään. Käytössä oli myös erilaisia astioita. Kapeaan astiaan joutui laittamaan "ihan hirveästi" herneitä ennen kuin 100 g tuli täyteen, kun taas laakeaan astiaan tuli "ihan vähän".
Mittaustulosten raportointi tehtiin monisteelle, johon piirrettiin myös pylväsdiagrammi mittaustuloksista. Hyvin innostuivat opettajat mittaamaan ja aivan varmasti innostuvat myös oppilaat. Itse olen viime vuonna oppilaideni kanssa tämän kyseisen tehtävän tehnyt ja he olivat tehtävästä innoissaan. Toki sotkuahan tällaisessa tehtävässä aina vähän tulee, mutta me olimme muutenkin silloin leipomassa, joten kaikki mitatut ainekset menivät käyttöön. Lisäksi olin helpottanut 1 dl massojen mittaamista siten, että 1 dl riisiä/herneitä/krutonkeja oli valmiiksi minigrip-pussissa eikä oppilaiden siis tarvinnut kaikkien erikseen levittää noita tavaroita esiin.
Miltä kuulostaa? Lähtisitkö tekemään oppilaidesi kanssa? Sotkua toki tulee jonkin verran, mutta ajattelen että se on sen arvoista. Tämä tehtävä herättää mukavasti keskustelua ja sehän meidän tavoitteemme on!
Eräs koulutukseen osallistuneista pohdiskeli, että tehtävän voisi toteuttaa myös ulkona. Kuinka paljon painaa 1 dl hiekkaa? Entä tammenterhoja? Kuinka monta männynkäpyä on 100 g? Voisi toimia ulkonakin, pitänee kuitenkin tarkemmin miettiä mitä kaikkea voidaan luonnosta löytää 1 dl, kävyt ovat vähän isoja tähän tarkoitukseen, eikä esim. sammalen tai jäkälän poimiminen kuulu jokamiehenoikeuksiin. Mutta ehdottomasti, myös ulos mittaamaan!
Jatkoa 4. luokan koulutuksiin on luvassa nyt jo syksyllä ja keväällä 2018 lisää. 4. luokan oppikirjatyöryhmä on myös aloittanut työnsä, joten jossain vaiheessa meillä on Suomessakin 4. luokan VaNe-kirjat. Toki niitä joudutaan vielä muutama vuosi odottelemaan!