- Tietoja
”Matematiikassa ei mikään taito tule eikä kypsy lapsella itsestään. Matemaattisen ajattelun kehittymiseen tarvitaan aikuista ja sosiaalista vuorovaikutusta.”
VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSIKÄISEN LAPSEN KANSSA KOTONA VOI TEHDÄ:
-
Ohjataan lapsen huomiota ympäristössä oleviin lukumääriin: ”Kuinka monta...?”
-
Tehdään palapelejä ja rakennellaan, myös valmiin mallin mukaisia rakennelmia.
-
Luokitellaan: lapsen omia tavaroita, leluja, keittiön ja kodin esineitä järjestykseen (astianpesukoneen tyhjennys, pyykin lajittelua, jne.)
-
Keskustellaan tapahtuneista arjen asioista, viikonpäivistä, vuodenajoista, vuorokausirytmistä käyttäen käsitteitä eilen, tänään, huomenna, syksyllä, aamulla, jne.
-
Vertaillaan esineiden ominaisuuksia: kevyt, painava, iso, pieni, korkea, matala, jne. Vertaillaan esineiden samanlaisuutta ja erilaisuutta sekä etsitään vastakohtia.
-
Vertaillaan lukumääriä käyttäen käsitteitä yhtä monta, enemmän ja vähemmän.
-
Arjen tilanteissa käytetään oikeita suhde- ja sijaintikäsitteitä: edessä, takana, välissä, ylhäällä, alhaalla, vasemmalla, oikealla, ennen, jälkeen, jne.
-
Pelataan yhdessä hyviä lautapelejä.
-
Muistellaan tapahtumia, vaikkapa viikonlopun, kesäloman tai eskaripäivän aikana tapahtuneiden asioiden järjestystä.
-
Keskustellaan kuvakirjojen kuvista: lasketaan lukumääriä, vertaillaan ominaisuuksia, etsitään samanlaisia ja erilaisia asioita, käytetään suhde- ja sijaintikäsitteitä, jne.
-
Annetaan lapselle aitoja arkikokemuksia, tehdään niistä yhdessä havaintoja sekä käytetään asioista, esineistä ja tapahtumista oikeita käsitteitä ja nimityksiä.
Matemaattisten taitojen oppiminen vaatii tarkkaavaisuutta, havainnointitaitoa ja hyvää työmuistia.
Anni Lampinen & Minna Salminen
- Tietoja
”Matematiikassa ei mikään taito tule eikä kypsy lapselle itsestään: tarvitaan aikuista ja sosiaalista vuorovaikutusta.”
Matematiikan oppiminen vaatii tarkkaavaisuutta, havainnointitaitoa ja hyvää työmuistia.
Kotona voi tehdä
- Ohjataan lapsen huomiota lukumääriin: ”Kuinka monta...?”
- palapelien tekemistä ja rakentelemista
- luokittelua: lapsen omat tavarat ja lelut, keittiön tavarat järjestykseen (astianpesukoneen tyhjennys), jne.
- keskustellaan tapahtuneista arjen asioista, viikonpäivistä, vuodenajoista, vuorokausirytmistä, käytetään käsitteitä eilen, tänään, huomenna, toissapäivänä, ylihuomenna, jne.
- kiinnitetään huomiota kellonaikoihin ja kuluneeseen aikaan tai paljonko on aikaa vielä johonkin tulevaan
- muistellaan tapahtumia, vaikkapa koulupäivää: Mitä teit...
- vertaillaan esineitä (kokoa: pituutta, leveyttä, korkeutta, ohuutta, paksuutta; muotoa, materiaaleja, mitä samaa esineissä on, mitä erilaista niissä on, jos jokin on erilailla, onko muutos säännönmukaista, vastakohtia, jne.)
- vertaillaan lukumääriä (arvioidaan, kummassako olisi enemmän, kummassa on silloin vähemmän, onko saman verran; lasketaan lukumääriä, paljonko enemmän ja paljonko toinen on silloin vähemmän)
- annetaan lapselle aitoja arkikokemuksia, tehdään niistä havaintoja ja puhutaan niistä oikeilla käsitteillä
- Käytetään oikeita käsitteitä, unohdetaan ”Ota se sieltä ja laita se tänne” –kieli: vanhemmat käyttävät tehostetusti puheessaan esineiden ja asioiden nimiä sekä suhde-, tila- ja sijaintikäsitteitä (edessä, takana, välissä, ylhäällä, alhaalla, vasemmalla, oikealla, jne.)
- Kotiin voi hankkia/lainata kirjastosta vilinäkuvakirjoja (Missä smurffaa Välkky? yms.)
- otetaan lapsi mukaan ruoanlaittoon ja leipomiseen: annetaan lapselle oikeita kokemuksia massoista (g, kg) ja tilavuuksista (dl, l), puhutaan, vertaillaan ja lasketaan kokkauksen ohessa
- otetaan lapsi mukaan remontointiin, pyörälenkeille yms. missä lapsi saa oikeita kokemuksia pituuksista (cm, m, km)
- haastetaan lasta arvioimaan massoja/tilavuuksia/pituuksia/aikaa: tunnustellaan kädessä esinettä, mietitään painaakohan tämä alle vai yli kilon, paljonkohan tarvitaan maitoa, kuinkahan pitkä matka käveltiin, kauankohan kestää...
- otetaan lapsi mukaan pohtimaan raha-asioita, kun hän on haluamassa itselleen jotakin: opitaan, että rahamäärä on eri asia kuin rahan arvo (esim. 3 rahaa voi olla arvoltaan 3 sentin/15 sentin ja esim. 300e/1500e väliltä riippuen rahoista) ja kuinka monta senttiä tarvitaan yhteen euroon, mitä tarkoittaa vähän rahaa/paljon rahaa tai mikä on halpaa ja mikä kallista
- pelataan yhdessä hyviä lautapelejä
- hyödynnetään arjessa eteen tulevia laskutilanteita ja otetaan lapsi laskemaan
- hyödynnetään tylsät automatkat tms. luppoajat ja luetellaan lukujonoja eteen- ja aina myös taaksepäin eri tavoin
- yksitellen: 1, 2, 3, ....30 ja takaisin 30, 29, 28....
- kaksittain: parilliset eteen ja taakse sekä parittomat eteen ja taakse ainakin 30/31 asti
- viisittäin: 5, 10, 15....10 ja takaisin
- kymmenen välein sataan asti ja takaisin
- vaikeampi: kolmen välein 0, 3, 6, ....ainakin 30 asti ja takaisin
- vaikeampi: neljän välein 0, 4, 8, ....ainakin 40 asti ja takaisin
- tavoitellaan sujuvaa luettelua molempiin suuntiin
- lukujono syntyy, jos luettelee kahden välein olevan lukujonon joka toisen, väliin jäävät luvut voi aluksi kuiskata tai taputtaa, mutta tavoitteena olisi luetella neljän välein lukujono lopulta ilman kahden välein kuiskattuja lukuja
- isommilla oppilailla lukujonot sujuviksi 0 - 100 kaikilla luvuilla, samalla voi kopitella tai pomputella pallolla tai hernepussilla
Minna Salminen, Anni Lampinen ja Tanja Mäenpää
