Mittaaminen on aihealue, joka ainakin minulla jää helposti liian vähäiseksi vaikka se todellisuudessa on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi mittayksikkö muunnoksien ymmärtämisen takia. Vaikeahan mittayksikkömuunnoksia on kunnolla oppia, jos ei ole koskaan saanut kokeilla, että vaikkapa litra todella on 10 dl tai metriin mahtuu kymmenen desimetriaä.. Kevään viimeisiä kouluviikkoja, jolloin oppilaat jo odottavat kesäloman alkua eivätkä enää oikein jaksa keskittyä "vakavampaan" työskentelyyn, on hyvä käyttää mittaamiseen. Se innostaa aina!
Murtolukuja käsiteltäessä kertasimme 3. luokkalaisten kanssa pituusmittoja. Mikä olikaan senttimetri? Entä millimetri, desimetri ja metri? Talvella oppilaat oppivat näille mitoille tietyt muistisäännöt, esim. millimetri on pienin väli, jonka voit etusormella ja peukalolla näyttää, senttimetri on pikkusormen leveys, desimetri on vaaksa ja metrin saa levittämällä käsiä. Tutkimme nyt samoja mittoja murtolukujen näkökulmasta. Montako senttiä mahtuu metriin? Entä montako desimetriä? Kuinka monta senttiä on yksi desimetri? Entä kuinka monta milliä on yksi sentti?
Tilavuusmittoihin tutustuimme myös konkreettisesti mittaamalla. Ensin tutustuimme desilitran ja litran mittoihin ja oppilaat kokeilivat montako desilitran mitta-astiaa voi litrasta vettä täyttää. Myöhemmin siirryimme mittamaan erilaisten astioiden, kuten limupullojen, mehukanistereiden, putkiloiden (kapeat ja korkeat putkilot tietenkin hämäsivät oppilaita tilavuutensa suhteen) ja laakeiden astioiden tilavuutta. Ennen astian tilavuuden tarkkaa mittaamista tehtiin ensin aina arvio eli oppilaspari mietti kuinka monta desilitraa tilavuus mahtaisi olla ja vasta kun arvio oli kirjoitettu muistiin saivat oppilaat alkaa mittaamaan. Tämä oli erinomaista hellepäivän puuhaa pihalla!
Mitattuamme pieniä tilavuuksia oli aika tutkia myös hieman isompia. Mittasimme ämpärin tilavuutta, kuinka monta litraa ämpäriin mahtuu vettä? Taitavammat oppilaat muunsivat vielä ämpärin tilavuuden desilitroiksikin. Saimme myös käyttöömme ison saavin, jonka tilavuudeksi mittasimme 100 litraa!
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä mittasimme massaa. Kuinka monta 100g punnusta tarvitaan tasapainovaakaan, jonka toisella puolella on 1kg punnus, jotta vaaka on vaakatasossa? Entä kuinka paljon painaa appelssiini, matikan kirja tai sakset? VaNe-värisauvoilla on myös massa-ominaisuus, eli valkoinen kuutio painaa 1g ja oranssisauva painaa 10g. Näin saimme hyvinkin tarkkoja mittaustuloksia, kun oppilaat punnitsivat erilaisia luokasta löytyviä esineitä.
Miittaaminen on siitä kiva teema, että sen parissa viihtyvät kaikki, heikot ja taitavat laskijat voivat työskennellä yhdessä eivätkä tasoerot näy. Taitavimpia oppilaita oli helppo haastaa pyytämällä heitä ilmoittamaan mittaustulos eri mittayksiköissä. Kuinka korkea on luokan ovi senttimetreissä? Entä desimetreissä? Tai metreissä? Kuinka monta desilitraa vettä 100 litran saaviin mahtui?
